Työilmapiiri on lievästi sanottuna kireä, niin kireä, että sanoin itseni irti. Mikään ei toimi, palkat alle tessin, ylitöistä ei makseta, työvuorot ei tule ajallaan, henkilökunta riitelee keskenään ja kaikenpäälle vielä koko loppuvuoden viikonloppuvapaat peruttiin. Kiitos ja näkemiin. Huomenna saan tietää pääsinkö uuteen työpaikkaan, toivottavasti. Vaimoke on taas asunut meillä kuukaudenpäivät, on saanut taas elämänsä jotenkin sekaisin ja turvapaikkahan on täällä...tilitän kun jaksan, nyt ei tunnu siltä. Kaipaisin jotain kivaa, harmaus hiipii mieleen.. vähän eristyksissä oleva olo.. Jos olisin rikas, palkkaisin itselleni ikioman terapeutin, jossa kävisin kuin Ally Mcbeal purkamassa mieltäni... jos sais vaik oman tunnarin mitä hyräilis.. ;)