Jotenkin tylsä olla. Äijä on omissaoloissaan ja vappu on tullut vietettyä ihan lasten kanssa. Ei sinänsä, ihan kiva niitten kanssa on ollu, grillattu ja oltu yhdessä. Äsken kävin vielä ostamassa niille pitsaa, vaniljamunkkeja ja simaa. Ne oli ihan onnesta väärällään. Ois vaa kaivannu aikuista seuraa, äijästä ei oo ollu oikein seuranpitäjäks ku on taas nii epäsosiaalisella tuulella.Kiva. Sen verran kävin duunikaverin luona kylässä, et ihan vissiin puoltuntia viivyin.Kyl mei naisten on aina vaan mukauduttava noihin miesten oikkuihin ja miesten määrittämään maailmaan. Vaikka kuinka olisimme minkälaisia tahtonaisia hyvänsä, niin viimoinen sana (tai sanattomuus) yleensä miehiltä tulee.  Tämäkin on kyllä niin kaksipiippuinen juttu. On varmaankin täysin mahdoton yhtälö, saada tunneälyllä varustettu mies. Jos miehellä on tunneäly ja minkäännäköistä tajua naisenmaailmasta, niin se on todennäköisesti homo(homot on kivoja! eli en ole ollenkaan homovastainen, mut eihän niistä nyt naista miellyttämään luonnollisestikkaan ole.) tai ainakin niin epämiehekäs otus, ettei sitä voi hyvällä tahdollakaan mieheksi kutsua.Kuka nainen semmoisen haluaa? Sitten taas kun mies on niin äijä ettei mitään järkee, ni muuta on sitte turha odottaakaan. Olisiko myös omissa vaateissa ja mieltymyksissä vikaa? Haluankohan kaiken hyvän samaan pakettiin?(haluan) Äijä mikä osoittaa yhtään liian pehmeitä puolia itsestään saa selkäkarvat nousemaan oitis pystyyn...sekään ole hyvä.. Tätä pohtiessani alkaa tuntua, että voi luoja minkä teit, kun naisen loit! Vika onkin varmaan meissä itsessämme. Mikään ei tunnu kelpaavan ja  milloinkaan ei ole hyvä. Naisena kuitenkin mielensä saa muuttaa vaikka kuusi kertaa päivässä, eli huomenna saan taas olla erimieltä, jos siltä tuntuu. Puhumme siis erikieltä ja ollaan erimieltä. Ainakin silloin kun mies on jo päättänyt suunnan ja siltä reitiltä ei muuten poiketa. Tarttee vissii tutkia tämä kartta huolella, ettei vaa löydä itteesä väärästä osoitteesta...Se on kumma että yleensä iltaisin kun pitäisi käydä nukkumaan , niin nämä ajatukset valtaavat mielen.. muistan lukeneeni kotihirviöistä joista kaikista tutuin minulle on aurora vestiböle (vaatekaappihirviö) Nyt kuitenkin tuntuu että Auroran kaverit Iso-yorä ja Pikku- vekkari (valvomishirviöt) meinaavat käydä kiusaamaan, sillä ne tuppaavat iskemään juuri silloin kun olet käymässä nukkumaan ja täyttävät pääsi oudoilla ajatuksilla... pelottavaa..