sunnuntai, 18. toukokuu 2008
Pieni sunnuntaipäivän filosofia
Tylsää, on siis taas aikaa miettiä ja pohtia erinäisiä askarruttavia
asioita. Tänään voisin ihmetellä, ihan vain aikani kuluksi, ei sillä,
että asia olisi mitenkään ajankohtainen (vai mitä?) ihmisten halua
tehdä tunkeilevia penetraatioita toisten ihmisten ajatuksiin ja
elämään, luullen tuntevansa tai tietävänsä tämän ihmisen ajatusmaailmaa
tai sielunelämää sen paremmin. Kutkuttavan jännittäväähän on
tirkistellä ja saada informaatiota jonkun toisen, kuin oman elämän
käänteistä, varsinkin jos oma elämän aallokko tuntuu odottavan sitä
seitsemättä aaltoa, mikä ei koskaan nouse tarpeeksi korkealle.Kannataa
olla varovainen, yllättäin nouseva myrsky saattaa nostattaa sellaisen
tsunamin, mikä hautaa allensa kaikki liian lähellä olevat. Tästä syystä
yritän itse pitäytyä pienemmissä poukamissa, missä on helppo
surffata... Suurempaa rohkeutta ja kunnioitusta osoittaa, olla
puuttumatta jokaiseen pilkkuun ja pisteeseen. Ei sillä, että asiat
olisivat välttämättä toisin, ihan varmasti kaikella on myös
totuuspohjansa ja yleensä ihmisillä on tarkoituksensa. Puolustan
kuolemaani asti ihmisten oikeutta olla erimieltä kanssani sanoi joku
viisas joskus, yhdyn tämän ihmisen mielipiteeseen. Joskus
kuitenkin olisi viisainta pitää ne omat mielipiteet ihan omana
tietona, minunkin näemmä. Päivän dilemma voisikin olla keskittyminen
omiin tarkoitusperiin ja miettiä hiljaa mielessään että kannattiko?
Minä jatkan valitsemallani tiellä ja kipuilen omat kuvioni. Siintä on
hyvä lähteä ja jatkaa... Toivotan itselleni onnea.
Kommentit