keskiviikko, 18. kesäkuu 2008
Hautajaiset..
Anopin hautajaiset oli tänään. Välistä tuntuu ihan liian raskaalta
omata näin suuri myötäelämisen taito. En yksinkertaisesti kestä
katsella äijän surua ja kyyneliä! Loppupelissä olen ihan kamalan
lälly... ei vaan yksinkertaisesti kestä tällaisia tilanteita... Itse
itkenyt silmät päästä, tää on ollu ihan hirveä aamupäivä. Keskimmäinen
lapsenikin sai kappelissa aivan järkyttävän itkukohtauksen ja on kovin
järkyttynyt vieläkin...pienin painautui kippuraan syliini.. Huomenna
olisi uurnan lasku vielä edessä ja säästän lapsieni tunteita jättämällä
heidät kotiin. Eiköhän yhden päivän itkut riitä niille, itku tulee
kuitenkin uurnan laskussakin. Onneksi H on ollut kovasti komppaamassa
jaksamaan ja saanut ajatukset välillä muuallekkin. Voisin adoptoida sen
paskiaisen! Ehkä miehelläni alkaa nyt aika parantua, kun hautajaiset on
ohi.... ethän voi estää surun lintuja lentämästä pääsi yli, mutta voit
estää niitä pesimästä hiuksiisi... ehkäpä kaikki vielä järjestyy...
Kommentit