Syksy on inspiroivaa ja energistä aikaa. Nautin suunnattomasti viileästä ilmasta ja kovasta valosta. Pimeät yöt ja tähtitaivas on taas hienoja. Ainoa miinusmerkkinen puoli on se, että punkku maistuu pimeinä iltoina lähes taivaalliselta ja viinivarasto hupenee huolestuttavalla tahdilla. Jokunen päivä sitten juttelin vanhan tutun kanssa. Oli taas miellyttävää kuulla mitä sinnepäin suomea kuuluu. Kieltämättä itsetuntoani hyväilee tapa miten mies minulle juttelee ja että jotain on jäänyt lähtemättömästi hänen mieleen... It´s easy when you know how to do it.. "iso wirnistys"  Panta on laitettu tälle nartulle sen verran kireälle kaulaan, ettei löysää paljon ole, enkä loukkaisi miestäni mistään hinnasta. Sanotaan, että jotkut ihmiset vaan koskevat pöytään niin, ettei heidän kätensä jälki lähde, askeleet matolla... Rakennan näistä kohtaamisista verkon jonne voin pudota joskus ja muistella. Meillä oli ihan kivaa. Kaikesta huolimatta sydämeni on täällä ja tänne kuulun. Mieheni on minulle kuin kirkasvetinen lähde, jonka vettä saan vapaasti juoda.. ja voi luoja kuinka janoinen olenkaan.