Olen tehnyt kotityölakon. Päätäntävalta on yksipuolisesti minulla, erillistä lakkovaroitusta ei tarvita, eikä asiassa ole valitusoikeutta. Eli suomeksi sanottuna äiti on vähän väsynyt, eikä jaksa jokapäivä viikosta toiseen töiden jälkeen aloittaa tätä ikuisuuskämästä alusta, on oltava edes yksi päivä viikossa, jolloin en moppaa, imuroi, tiskaa, pese pyykkiä, tee ruokaa jne. Tänään on se päivä. Milläänmuotoa en ole kiukkuinen, päätin vain näin, jotta en olisi kiukkuinen huomennakaan. Epäkohtiahan näkee jokapaikassa ja kaikkialla, jos vain katsoo tarpeeksi tarkasti, minä meinaan katsella ihan toisiin suuntiin... On parempi olla kuulematta ja näkemättä.. myös puhumatta.