perjantai, 18. huhtikuu 2008
Omat lapset ja naapurin pennut, ja vähän kaikkee muutakin
Tupakanpolton lopettaminen on harvinaisen helppoa, silloin kun on
kurkkuun työnnetty lautasen kokoinen kaktus ja nenästä valuu
litratolkulla räkää. Mut ootappas ku alkaa olo edes vähän korjaantua,
ni alkaa käsi hamuilla röökiaskille. EN POLTA! Katotaan mihkä rahkeet
riittää, nyt on kolmepäivää menny ilman tupakkaa, ukkokultakin lupas
ettei polta takan edessä, autossa eikä missään missä se häiritsee
meikäläisen haistimia! Siinäs näette, terveelliset elämäntavat! kyl
niit löytyy meiki perheestä! (oon kyl ollu aina neuroottinen ruoan
suhteen, aina oltava salaatteja, ja vihanneksia, mei pennut on kyl
oppinu syömään hyvin.) Oon nauranu itteni kipeeks tänään, kun vanhin
tyttäreni, perheen teinihirviö, kertoili kavereittensä perhe-elämästä!
Oikeesti, vaikka pidänkin itseäni aivan järkyttävän vapaamielisenä,
suht nuorena, epätyypillisenä kolmen lapsen äitinä, (kolmenlapsen äiti
ei tarkota tuulipukua ja 15kg ylipainoa jne..) olen kuin olenkin,
kaikesta huolimatta, aika peruskunnollinen äiti, mikä on kasvattanut
lapsensa kohteliaiksi, empaattisiksi, ja vanhempia kunnioittaviksi
yksilöiksi.(kehuinkohan liian aikaisin kohta 5v.poikaani...hmm...
hyvältä se näyttää...) Vanhin tyttäreni on kyllä oikeasti todella fiksu
ja älykäs tyttö. Olemme kuitenkin ihan tavallinen duunariperhe, aina
rahat loppu ja kaikki muutkin arjen huolet niin kuin muillakin.
Tyttäreni luokkatoveri, vähän paremmasta perheestä ja vähän enemmän
rahaa yms. Kiljuuvat ja huutavat äidilleen "Ime munaa!" , "suksi
vittuun!" Varastelevat vanhemmiltaan rahaa ym. Herranjumala, omat
kakarat ei ikinä huutaisi noin! (enkä itte kyl ilkeis, vaik kaikkee kyl
kehtaan tehdä..) Tuli taas semmoinen olo et, ei se yhteiskunnallinen
status tai asema tee etuoikeutetusti lapsistamme mitään. Ympäristöhän
opettaa, nekin tavat mitä emme välttämättä haluaisi, mutta kodistahan
alkuopin saavat. Vaikka lapseni ovat tottuneet äitinsä hassuihin
päähänpistoihin ja tähän peppi pitkätossu meininkiin, niin ainakin
niillä on niin luja luottamus mutsiinsa, että ne kunnioittaa perhettä,
eikä suinkaan käytä noin julmetun kamalaa kieltä. Niin... ja meillä
osataan rakastaa, siintä ei olla koskaan tehty tabua, se on ihan
sallittua ja muistetaan sanoa kerran päivässä ääneen...jopa
pienimmäinen halaa ja tykkää sanoa "mina lakastan tinua" Ei kai sitä
muuta tartteta....rajoja ja rakkautta, ruoskaa saa vain äiti, hih,,,
näillä eväillä... Ai nii, paikallinen lp tykkää taas käydä kurkkimassa
miten meidän perheen kevät on lähtenyt käyntiin, no huomenna varmaan
jatketaan pihatalkoita ja jos ohi ajelee, ni varmaan tarttee antaa
niillekin haravat käteen, kyl täält hommia löytyy, näis vaa paskaantuu
kädet..
Kommentit