Perjantai-ilta ja istun telkkarin ääressä katselemassa maajussille morsianta, säälittävää. Enää puuttuisi Yön " rakkaus on lumivalkoinen " ja kasa partakoneen teriä, vaihtoehtoisesti köysi ja vaseliini. Oksettaa. En pysty edes katsomaan silmiin rakasta aviopuolisoani, vituttaa sen koko olemus. Lohdutuksekseni voin todeta, ettei noil maajusseillakaan helppoo oo, arvostaisivat helvetti soikoon yksinoloa, onhan parempi yksin, kuin huonossa seurassa. Ajattelin lähteä huomenna ilta ulkoilemaan, pääsee ainakin hetkeksi irtautumaan tästä perhehelvetistä. Saattas olla kivaakin.