Lapset tuli kotiin tänään. Mukavaa, olikin jo tyttöjä vähän ikävä. Ei ole tullut tehtyä viikonloppuna mitään erityistä, tänään oltiin salaoja-talkoissa tai lähinnä äijä oli... eipä minusta tuossa hommassa paljoa apua olisi ollut. Silmä paranee varmaan ihan hyvin, tosin tänäänkään en kunnolla nähnyt sillä ja stereonäkö puuttuu edelleen, eli auton ajaminen on aika jännää.. Verkkokalvo on halki suoraan mustuaisen kohdalta mut ei se edes näytä kovin ihmeelliseltä, ulkopuoliset ei edes huomaa. Tää oli nyt kolmas tai neljäs kerta ku on käyny tälleen. Lääkärin mukaan näistä jää pysyviä arpeutumia mutta näkökyvyn pitäisi palautua, toivotaan niin, ehkä huomenna maailma ei olisi näin sumea..Jatkuva siristely ja valon arkuus saa aikaan kamalan päänsäryn. Tulin just saunasta ja meinaan mennä nukkumaan ihan sovinnolla, ei edes tee mieli lähteä minnekkään. Tyttären ystävä tuli just reissulta Israelista. Kateellisena kuuntelin, voi taivas kun pääsisin sinne uudestaan, voisin ottaa vanhimman tyttäreni mukaan, aivan sairaan siistiä olisi...Jotenkin en osaa pelätä sinne matkustamista, yksinkertaisesti viime reissu oli niin hieno, että kaikki kauhukuvat raketeista ja ohjuksista on karissut pois. Maybe someday... Nyt kuitenkin nukkumaan, näyttö alkaa särkemään päätä...