Poika viety esikouluun ja koirat lenkitetty, katselen ympärilleni suunnattoman ihmetyksen vallassa. Koko perhe on sairastellut vesirokosta influenssaan, itsekkin olin kolme päivää sairaslomalla. Olen jotenkin puolikuntoinen vieläkin mutta lähdin duuniin jo lauantaina. Isäntä on ollut himassa ja kauhulla ajattelen, että jos en saa ainoana vapaapäivänä eli tänään siivottua, hukumme pyykkiin, koirankarvaan, hiekkaan ja kaikkeen muuhun paskaan... Että taas vituttaa!  Uuden kattokruunun asennusta olen odottanut kohta kuukauden,pitää varmaan tilata koht joku asentamaan se tai tehdä itse. Odottelen, että herra suvaitsee herätä jotta saan imurin käyntiin... On eriasia, jos se olis ees töissä, mut jos on himassa kaiket päivät ni luulis et kerkeis vaik tiskata jossain vaiheessa. Vapaapäivä on siis jälleenkerran aika työntäyteinen... Siivouksen jälkeen alan sitten varmaan itkemään jumalatonta laskupinoa, mikä on se perheen äidin seuraava velvollisuus. Stressaan niin paljon, että ennenkuin kevät koittaa näytän varmaan satavuotiaalta...väsyneeltä, kiukkuiselta elämäänsä kyllästyneeltä vanhalta harpulta...ttu!