Juhannus on onneksi ohi. Viikonloppu meni suhteellisen ok. Äijän kanssakin. Perjantai oli vielä ihan hanurista ja H:n kanssa vietettiin pääosin kimpassa aikaa kun äijä oli omissa oloissaan. Lauantaina oli jo sitten parempi päivä ja saatiin yöllä neljän aikaan aikaiseksi krokettikisatkin, tosin me tytöt luovutettiin miehisen ylivallan edessä. Pientä takkuamista ollut, mutta luulen että kaikki vielä järjestyy..huomenna alkaa duuniviikko, mikä onkin enemmän kuin tervetullut, meille molemmille. Äijäkin kuulostaa siltä, että yrittää saada päänsä toimimaan. Välistä on niin turhauttavaa katsoa sen kipuilua kun tietää, että normaalioloissa se on ihan superhyvä äijä. Yritän suhtautua nyt kaikkeen sillä asenteella, että kaikki selviää. Pieni varaus kyllä jyskyttää takaraivossa, yritän olla noteeraamatta sitä.